Lauantai Heidelbergissä...

Mummot möivät kadulla taidetta.

No aamu sitten venähti kun ei illallakaan saatu päätettyä mihin sitä haluttais mennä...yhentoista aikoihin tajuttiin sitte, että enää ei paljon mihinkään kerettäiskään, siis mihinkään kauemmas. No syötiin aamupala, puettiin ja Matt sitten päätti, että mennään Heidelbergiin. Lähettiin kohti juna-asemaa ilman ollessa melko harmaa, toivottiin kovasti vaan, että ei alkais

  satamaan... Ostettiin se schönes-wochenende ticket, jolla pääsee matkustamaan maksimissaan 5 henkilöä yhden päivän aikana, vaan viikonloppuna, mihin tahansa Saksassa. Se makso 42€. Mentiin sit junaan ja päästiin mukavaan loossiin, jossa oli jo kaks miestä istumassa. Oltiin otettu, tai siis Matt oli ottanu viinipullon, josta sitte maisteltiin kaikki samasta lasista muutaman kerran ja mussutettiin brezeleitä sun muita eväitä. :)

Ikävä kyllä vähän ennen Heidelbergiä tuli tyyppi tarkastamaan liput, ja oltiin IC junassa, johon se meiän lippu ei oikeuta. Onneks se nainen oli tosi ystävällinen ja sano, että voidaan tehä niin, että sen mein lipun lisäks ostetaan kaks lippua ja takasin päin mennään sitten niillä Regional junilla. Se tuli silti maksamaan meille 52€, mut hyvä näin, neljältä aikuiselta olis ollu sen 104€...että sellanen halpa Heidelbergin matka.. ;)No päästiin kuitenkii perille eikä vielä ainakaan satanu, ei tosin paljoa puuttunu, mutta kuivana kestettiin. Ei oltu varmoja oikeuttaako se mein lippu käyttämään paikallisia kulkuvälineitä, mutta vanhaan kaupunkiin oli 3,2km matkaa ni päätettiin ottaa raitiovaunu, tai mikä ikinä se sitten olikaan. 

Kierreltiin aikamme siinä keskustassa ennen kun pysähdyttiin pieneen ravintolaan. Ronilla alko nälkä vaivata ja myökii meinattiin, että jotain pientä välipalaa vois ottaa. Syötiin siellä kolmestaan (mie, Niina ja Satu) Flammkuchenia. En ollu aikasemmin maistanu, oudoltahan se näytti, mutta oli kyl ihan hyvää. Ei sitä paljoa pystyis syömään, mutta sen verran ku meille riitti ni meni hyvin alas. :) Jatkettiin vaan kävelyä ja käytiin jopa siellä joen rannalla. Se on se sama Neckar-joki, joka Stuttgartissakii menee. Roni kun nukahti ni käytiin ostamassa jätskit ja sitte mentiin pikasesti vielä käymään viinillä ennen kotiin lähtöä. Käveltiin hirveellä kyydillä kohti Bismarckplatzia ja sitte äkkiä koitettiin saada selvää siitä niitten u-bahn kartasta. Se oli jotakin ihan järkyttävää kun siihe oli laitettu sekä bussit että ratikat samaan karttaan. Koita sitä sitten kiireessä tavata, että kerkeis junalle ja kotiin kii joku päivä. Meni aika hilkulle, oltiin Hauptbahnhofilla ehkä joku 10 min ennen junan lähtemistä ja kerettiin vielä kiireessä ostaa evästä mukaan kun jaettiin tehtävät. :) Mie hain veden sillä aikaa kun muut jonotti meille ruokaa pika kiinalaisesta. Juna oli täynnä tyhmiä ihmisiä, jotka ei väistäny sitten yhtään vaikka lapsen kanssa tultiin ja tilaa olis tarvittu vaunuille... Meinas mennä hermo!! Päästiin kuitenkii kotiin ja kello oli jo niin paljo, ja väsy paino niin kovasti, että enää ei mitenkään ois jaksanu mitään muuta tehäkkään. Koko päivä kun oltiin ulkona niin jokasella oli naamat ihan punasina, vaikka ei aurinko sen kummemmin paistanukkaa. :) Alhaalle laitan muutaman kuvan, ni näette miten nättiä siellä on. :D

Mites tässä nyt pitää olla...?!? xD

Minä ja Roni, taustalla Heidelbergin linna.